Eräässä radiomainoksessa vävypoika soittaa keskellä yötä appivanhemmilleen ja puhelee "pehmosia". Anoppi tunnistaa soittajan vävyksi. Sanoo miehelleen, että taas vävypoika on juonut sitä kevytoloa. Kevytolohan on kivennäisvesi, joka siis saa, mainoksen mukaan, tuntumaan olon merkittävän kepeältä.  Tämä mainos on mielestäni niin hauska radiomainos, että olen jäänyt kevytolokoukkuun.

Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole pelkästään tunnustaa tuota mainoksen tehoa. Minulla on myös tällä hetkellä sellainen "kevytolo" -olo. Se tulee siitä, että viikonlopulla oli kampanjoinnin kannalta erittäin mielenkiintoinen viikonvaihde. Sain niin paljon intoa ihmisistä, joita tapasin kävelykadulla lauantaina. Myös sunnuntaina suku tsemppasi meikäläistä. On hienoa huomata, etten ole yksin tässä työssä.

Erityisen tärkeäksi tekee tuon yhteisöllisen tunteen se, että teemoja tutkiessani ja omassa kampanjoinnissa edetessäni olen entistä vakuuttuneempi yhteisestä tarpeesta. Minulla on mahdollisuus olla se välikäsi, se asianajaja, se toimija, se puhetorvi, se lobbari, se rinnallakulkija, jota tarvitaan. Lähettäminen ja ne tuntemukset jokaisen omasta elämästä ovat kaikkein tärkein työllistäjä, mitä kansanedustajaehdokkaalla on.

Kiitos kannustuksesta, ystävät!