Eilen oli vapaampi päivä, mutta ehdin monenlaista. Silti en saanut aikaan paljon mitään, joten se lienee merkki vapaapäivän vietosta. Sen olen tässä parin kuukauden aikana oppinut, että vapaapäivät eivät tule samalla tavalla kuin koulutyössä, rytmikkäästi 5+2 -rytmillä. Joudun itse huolehtimaan, että voin pitää vapaapäivää. Esimerkiksi tällä viikolla oli rytmi 3+1+2+1, jossa ykköset vapaita eduskuntatyöhön liittyvästä työstä, mutta 3 ja 2 sitten olikin yötäpäivää työtä, olinhan ensin työmatkalla ja sitten puoluekokouksessa.

Tänään on kotiseutupäivä ihan nimensä mukaisesti. Illalla taidan mennä perheeni kanssa Mypan peliin, sitä ennen olen sekä Kouvolassa että Kotkassa erilaisissa tapaamisissa. Olen iloinen, että ohjelma on tänään täällä. Mielestäni on erityisen tärkeää, että ehdin kohdata paljon paikallisia niin yrityksiä, toimijoita ja yksittäisiä henkilöitä. Aikataulut ovat ajoittain vain niin tiiviisti Helsinki-painotteiset, että olen suorastaan ollut pettynyt, ettei ole mahdollisuutta toimia täällä päässä aktiivisemmin.

Kalenterin ylläpitämisessä on opeteltavaa, sen olenkin jo tunnustanut. Perheen, liikunnan ja työn vuorottelulle on kaikille oltava paikkansa, samoin kuin parisuhteelle ja toki ihan itsellekin. Tuo "ihan itse" on helpoin hoitaa. Nautin lukemisesta ja minulla on Helsingin boksissa ollutkin kasa kirjoja, vaikkei yhtään huonekalua. Lukemista en ole jättänyt.

***********************************************

Tänään on se päivä, kun mattimyöhäisetkin jättävät vaalirahoituksensa tiedoksi oikeusministeriölle. Itse olen tehnyt ilmoituksen aikapäiviä sitten, kun viimeiset laskut olivat hoidettu.  Luin Hesarista oikeusministeri Braxin ajatuksia vaalirahoituksesta.  Hän halusi lisää läpinäkyvyyttä, kustannuserottelun muodossa. Keskustan Korhonen ehdotti kirjanpitoa vaalirahoituksesta. Ihan hyvä ajatus muuten, mutta miten paljon se karsii ehdokkaita, jos vaalibudjetti on vaikkapa 5000 ja siitä vielä pitää maksaa kirjanpitäjälle.

Itselläni oli nyrkkipaja, jossa "kirjanpitoa" pidettiin jo nyt. Kaikki tulot ja menot ovat samaan kansioon kerätyt, kuitit tai tiliotteet ovat aikajärjestyksessä. Ei silti kirjanpidettynä, mutta nähtävänä, jos on tarpeen. Kyllä tiesin, ettei niitä tässä rahoituksen ilmoituksessa kysytä, mutta itselleni oli helpointa pysyä pienissä rahoissa selvillä läpi kampanjan, missä mennään, kun oli järjestys. Kaikki laskut kestävät katsomisen.

Ymmärrän sen, ettei yksityishenkilöt halua tulla julki ehdokkaan taakse rahoineen. Esimerkiksi minun kohdalla tarvitsi syvää rohkeutta, että tuki minua, olihan yleinen sekä median että kylän kahvila-mielipide hyvin epäilevä mahdollisuuksieni osalta. Onhan yleisesti tunnettua, että voittajan rinnalla on helppo olla, mutta kukapa nyt haluaisi olla häviäjän puolella.

Vaaleissa on kuitenkin hyvä olla mahdollisuuksia muillekin kun rahapussi takataskussa syntyneille. Vaalijärjestelmä on oltava sellainen, ettei tarvitse julkisesti ruotia parisuhteitaan sesonkilehdissä tai omistaa hurjasti rahaa ja silti voi tulla kuulluksi ja päästä vaikkapa läpi. Taidan olla esimerkki siitä, että tavallisen tallaajankin on mahdollista. MUTTA siinä taas tarvittiin vahvaa vaalimatematiikkaa yhteisen työn tiimoilta.  Eli aina ei raha ratkaise, vaan yhteinen vahva työ!