Osallistuimme mieheni kanssa KD:n juhlallisuuksiin. Päiväjuhla vietettiin Continentalin Ball Roomissa Mannerheimintiellä. 10 pistettä ja papukaijan merkki, todella retro paikka valittu puoluejuhlan viettoa varten. Ohjelmassa oli puheita, Klimenkon laulua, historiikkimuistelo ja ihanat juontajat, Kriske ja Peter.

Iltasella kävimme vielä päivällisjuhlallisuuksissa Pääpostin ravintolassa. Mukavaa seuraa ja hyvää ruokaa. Koko illan kruunu kaikkine loistoineen oli musiikki, jota kuulimme. Järnefeltin kehtolaulu viuluin, huh, vieläkin väreilen.

Mieheni ajoi meidät - nukahdin tapani mukaan autossa - kotiin. Onhan tänään siis nukutun yön jälkeen valtakunnallinen veteraanijuhla Kouvolassa. Osallistun juhlallisuuksiin yleisön joukossa.

Tästä viikonlopusta jää varmasti monia poliittiseen työhön liittyviä muistoja, niin virallisempia kuin vähän taustavalmisteluunkin liittyviä. Pienin ei liene  se, että korjasin ja ompelin housujani lauantaiaamuna puoliunessa ja sen päälle mennä silitin ison aukon housun lahkeeseen. Kyllä, äiti on opettanut, että lämpötila tulee tarkistaa.  Niistä housuista ei saanut enää edes puolipunttisia. Itkeäkään ei voinut, ettei silmät punottaneet juhlallisuuksissa.

No, ehkäpä löydän sunnuntaipäivän juhlallisuuksiin jotakin jalkaan. Tai jos kuljen pelkissä pienissä pöksyissä, niin sitten rikkisilitetyistä on saanut juuri ja juuri shortsit.