Olimme tänään Kouvolan KD-osaston väen kanssa paistamassa lettusia 50-vuotiskiertueen merkissä kotikävelykadulla Manskilla. Ilma oli mahtava, porukkaa paljon liikenteessä ja lettukestit mitä parhaimmat. Ilmapallot kävivät kauppansa. Paljon uusia ja vähän vanhempia tuttuja kävi morjestamassa.S Sain jakaa monia kuulumisia.

 Samaan aikaan kävelykadulla oli paljon muitakin kojuja, olihan tapahtumia monia. Oman lettutelttailun lisäksi olin erityisen kiinnostunut puhekisasta. Minulla oli ennakkosuosikki kisassa, ja yllätys, yllätys, hän voitti! Hieno(i)nen homma!

Iltapäivällä kävin lähes aikamiespoikani kanssa teatterissa. Katsoimme Kouvolan Teatterin pienen näyttämön esitystä Rakkaudesta minuun. Vielä eilen tapasin erään ystäväni kaupassa. Hän varoitteli näytelmän rankoista tapahtumista, kerroinhan meneväni poikani kanssa.

Esitys oli hieno. Tytti Vänskä roolissaan aivan huippu! Onnea Tytti! Näytelmä kosketti kovasti, olihan siinä paljon tunnistettavia piirteitä, kosketuskohtia.  Näytelmän tarinaa kerrottiin noin 12 -vuotiaan tytön, Sylvian, näkökulmasta. Sylvian tarina voi olla myös aikuistuneen lapsen tarina, vaikkapa minun tarinani.

Yllätykseksi illalla ystävät veivät meidät pikku ajelulle. Lauantaipäivä monimuotoisuudessaan sai riemullisen päätöksen. Syvien tunteiden kirjo tasaantui illan viimeiseksi rukoukseksi: Tapahtukoon Sinun tahtosi! kaikkien niiden asioiden kohdalla, joita tänään kuulin, jaoin ystävien kanssa ja sain tietooni. Tapahtukoon Sinun tahtosi!