UKK-instituutti on selvittänyt, selvittänyt sen, mitä omasta elämästäni olen ainakin tiennyt tässä tämän kouluvuoden aikana todeksi sekä niskanikamassani, siinä kolmannessa, että kropassani. Ei, en ole lihonut enää. Silti niskanikamani, se yliliikkuva, on välillä hellänä, ja kehoni pyytää lenkillä tai venyttelemään. Kroppa ei saa ihan niin paljon huoltoa, kun tarvis vaatisi. Ja tuossa äskeisessä lauseessa IHAN on kyllä turha sana. Paljon enemmän voisi tehdä!

Ai miksikö en ole sitten tehnyt ? Hyvä kysymys, johon on ihan turha yrittääkään keksiskellä mitään vastauksia. Kaikki, tai ainakin suuri osa, tekosyitä. Aikataulujen tekeminen, kotitöihin hautautuminen, perheen menoilla itseään puolustelu, kaikki turhaa. Itsestä se on kiinni ja kaikesta vauhdista huolimatta, ihan itsestä. Ei lapsista, puolisosta eikä mistään muusta. Ulkolenkki tai voimistelu, kuntopyöräily tai uimahalliretki eivät vie paljon aikaa ja teho mielen ja kehon virkistäjänä ja hoivaajana on todistettavasti hyvä.

Sekä liikunnan puute että liian monipuolinen ranneliike ruokapatojen, herkkupussien ja välipalojen äärellä ovat  varmasti aiheuttaneet suomalaista ylipainoa. Ainakin minulla on molemmista asioista kokemusta.  Siitäkin on kokemusta, että ihminen on heikko. Hyvä herkku tai runsas ateria voittaa välillä mahtavimmankin päätöksen hoitaa kevennystä elämässään. Se siitä sittenkö?

Armoa, armoa ja uutta yritystä taas putkeen. Oma terveys on liikuttava asia. Kannattaa siis pitää huolta omasta, rakkaasta ja ainokaisesta kehosta. Taidankin taas ottaa itseäni niskasta kiinni, vaikka sitten siitä yliliikkuvasta nivelestä, ja parantaa sekä liikunnan määrässä että syömisen iloissa. Toista lisäten ja toista vähentäen.

Helsingin Sanomissa kirjoitetaan tiukasti nyt suomalaisesta ylipainosta, sitä on tehty tässä uuden vuoden jälkeen vähä väliä. Se on oikein. Läskikapinasta olisi kansanterveyden kannalta hyvä nousta muoti-ilmiö, joka veisi porukkaa mukanaan. Silti painosta syyllistäminen ei auta juuri ketään, sillä yleensä muutos lähtee aina ja vain korvien välistä ja sitä kautta säteilee koko muuhun kehoon.

Haastan siis tänään itse itseni liikkumaan ja sitä myöten hoivaamaan kehoani. Onneksi sanomalehtien toimittajat eivät ole eduskuntavaaliehdokkailta kyselleet vaalipainoa. Siinä tilastossa pärjäisin ihan liian hyvin. Siispä ennakoiden myös ruokailut tarkkailuun.

Hyvää läskikapinaa!