Alle kouluikäisten lasten hoitoratkaisusta perheillä täytyy säilyä valinnanvapaus. Lapsilisäkorotus, kotihoidontukiratkaisut ja äitiys- ja vanhempainrahatarkistus ajantasaistaa perheiden taloudellista tukiverkostoa.

Varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä olisi syytä päivittää. Päivähoitolaki on vuodelta  -73.  Esiopetusta ja perusopetusta on nyt uudistettu 90-luvun lopulla, joten koko lapsuuteen kohdistuva lainsäädäntöuudistus olisi saatava ajan tasalle.

Näen, että päivähoidolle ei enempää opetusvastuuta pidä siirtää. Lapsen rauhallinen kypsyminen ja kasvaminen tulee taata myös yhteiskunnallisessa lastenhoidossa. Lapsemme ei ole koneita, heidän on saatava myös levätä leikkien.

Mielestäni koko varhaiskasvatuksen eräs tärkein arvo, jonka haluaisin itse sisällyttää lastemme arkeen on KIIREETTÖMYYS.  Olen kantapään kautta vakuuttunut siitä, että osa erityisopetustarpeistamme perusopetuksessa on lapsen jatkuvan rieputtamisen herättämää.  Lapsemme eivät synny valmiina, mm hermosto jatkaa kehitystä syntymänkin jälkeen, samoin moni muu ominaisuus ihmisessä.

Perhepolitiikkamme Suomessa vaatii  uuden eduskunnan linjaaman politiikkaohjelman. Suomi ei kestä sitä, että hoidamme perhepolitiikkaamme ohimennen, toisella kädellä. Ihmiset ovat kuitenkin yhteiskunnan oleellisin osanen.

*************************************

Eilen olin Iitissä ja Kouvolan kirjastossa paneelissa. Iitti yllätti Kouvolan tytön, niin paljon kysymyksiä, kannustusta ja tsemppausta oli aurinkoisessa päivässä liikkeellä. Kirjaston paneeli käsitteli luontoasioita. Erityisen kiinnostavaa oli se, että mukavasti oli ihmisiä paikalla.  Keskustelu oli monipuolista, osa keskustelijoista paneeliin kutsukeskustelijoiden puolelta tosin lähtivät heti, kun juttu alkoi olla kiinnostavaa.

Jäin pohtimaan, haluaisinko oman edustajani juoksevan tilaisuudesta toiseen keskittymättä mihinkään. Ei luontopaneelin oleellisinta, mutta mielenkiintoista.