Eilen oli pullapäivä kotona. Aliisa-neiti oli toivonut jo alkuviikosta, että leipoisin viikonlopulla. Koska ainoa kotipäivä oli eilen, pyöräytin ruokaa laittaessa pullat. Mukava yllätys oli se, että Juuso-poikakin tuli käymään ja nautti uunituoreesta pullasta. Muistan itse lapsuudestani Anja-tädin piirakkalauantait ja Riitta-tädin ruisleipäpäivät, saati sitten oman äidin ihanat leipomapäivät. Nauttikaa pullasta, lapset!

Olen ylpeä tyttärestäni Maijastiinasta. Kun lähdin iltakävelylle, jäi pullat vielä liinojen alle keittiöön. Kotiin tultua keittiö oli siivottu ja pullat pakattu kuivumista vastaan. Uunipellit olivat poissa ja pöydät pyyhitty. Äidin poissaolosta voi olla paljon hyötyä nuorillemme, oppivat huolehtimaan ympäristöstään, kun ei ole passari paikalla.

Pullat pyöräytän taas, kunhan tilataan. Pullantuoksuinen äiti ei katoa, vaikka tänään Helsinki kutsuukin ja työt jatkuvat.

******************

Kävimme illalla mieheni kanssa Kaipiaisen Kuoppalassa iltakävelyllä. Siellä on minun mummolani maastot, joissa on joskus ihana kevättä nuuhkia, nostalgista. Eilen kuljimme metsätietä, jossa oli melko tuore hirven jälki. Keskustelimme jäljen iästä siinä kulkeissamme. Jälki oli todella tuore, sillä siinä metsähakkuurajassa meitä katsoa tollotti kaksi hirveä, iso ja pieni.  Rauhassa ne jolkottelivat kuusikon rajaan ja kääntyivät katsomaan, tulevatko kaupunkielävät perässä. Emme menneet. Jatkoimme siitä Amon korjaamon kulmalta lenkkiämme.

Luonnossa on paljon kevätkiinnostavaa. Menen taas metsään, kunhan ehdin!