Berliinin pieni lentokenttä on nähty. Cosac-kokous pidettiin Berliinin uusitussa parlamenttitalossa. Ehdin maanantaina kokoukseen juuri parhaiksi kuuntelemaan eurooppalaista ilmastokeskustelua. Oli kiinnostavaa seurata eurooppalaisten eri valtioiden suurten valiokuntien edustajien keskustelua, jossa hymy huulilla jokainen näkee yhteistä etua omasta näkökulmasta. Itävallan edustaja totesikin, että olisi kuitenkin katsottava, mikä meitä yhdistää ennemmin kuin mikä meitä erottaa.

Eurooppalainen sivistys mitataan siinä, miten hienosti pystymme olemaan ilmasto-, ihmisoikeus- ja demokraattisuuskysymyksissä suunnan näyttäjinä ja jopa globaaleina johtajina. Edelleen on vain muistettava, että kaikkialla maailmassa on vahvoja kulttuuriperintöjä, voimakkaita kansalaisidentiteettejä ja syvä halu rakentaa elämää eteenpäin.

Cosac-kokouksen syvin sisältö kitetyi tiistaina keskusteluun Euroopan ja lähinaapureiden suhteista, kumppanuudesta ja tasa-arvosta.

Paljon muuta en Berliinistä ehtinyt nähdä. Toki kävelin pienen kierroksen matkalla Parlamenttitalosta hotelliin. Brandenburgin portti ja Holokaust -museo osui matkalle. Ne ovat Saksan historia tiiviissä paketissa: kadulla oli selkeä kivetysero siinä kohden, missä muuri oli kerran mennyt.

**************************

Viikonlopulla olin muuten kahdessa kouvolalaisessa tilaisuudessa: Kouvolan kaupungin ja Kouvolan jumppaseura ry:n järjestämässä äitienpäiväjuhlassa ja Kouvolan 20 -juhlavuottaan viettävän taidemuseon näyttelyn avajaisissa pitämässä avauspuhetta. Molemmat tilaisuudet osoittivat, että kotikaupungissamme Kouvolassa on paljon taitoa, voimaa ja intoa tehdä. Olin viehättynyt taidokkaasta ohjelmasta, joista osasin nauttia, vaikka keskityin toki omiin puheisiinikin. Viulisti Aaro Helander, laulajatar Ella Jäppinen ja laulaja Heikki Aalto kannattaa laittaa korvan taakse, musiikki hiveli mieltä. Samoin pikku Samuli ja hänen vauvavoimistelukaverinsa Kouvolan jumppaseuran riveistä viehätti. Seudullinen tsemppaus paikallaan! Go on Kouvolan Seutu!