Olin eilen Kouvolan kaupungin seminaarissa naapurikaupungissa Kotkassa. Keskustelun alla oli tuleva budjettiraamitus, aina viriili koulukeskustelu ja yrityselämä, sen virkeys, vastuu kotikulmista ja työllisyys. Tosin työllisyyskeskustelu jäi kevyeksi.

Kouvolassa on noin 1900 henkeä tyttömänä. Se on noin 12 % asukkaista. Samaan aikaan valtakunnallinen osuus on 7 % luokkaa. Kenellä kellot soivat?

Kotikulmilla tarvittaisiin nyt uusia ennakkoluulottomia liikkeitä, joissa tähdätään pk-sektorin vahvistamiseen, toisaalta pitkäaikaistyöttömien kiinnittämiseen työelämään. Kouvolan seudulla on paljon ikäihmisiä, joiden kotiapu- ja ulkoilutus tarvitsee uusia tekijöitä. Onko meillä ketään, joka organisoisi tästä kokeilun, jossa kauan työelämästä possaolleet voisivat kiinnittyä tärkeisiin yhteiskuntaa rakentaviin töihin? Työvoimaviranomaisilla on menossa muualla Suomessa vastaavia hankkeita, mitä niistä voisi soveltaa Kouvolaan?

Kiinalainen reitti on avattu Kouvolan toimesta Kymenlaaksoon. Se on kiinnostava avaus se. Näkisin nyt kernaasti Kouvolan hakevan uusia kärkihankkeita, onhan portit auki, tie tasoitettu ja toiminta synnytetty. Kiinalainen juttu elää omaa elämäänsä ja tulee vahvana koko Eurooppaan. Nyt Kouvolassa on aika keskittyä hakemaan uusia luovia ratkaisuja siitä, miten saamme vetovoimaa ja elävyyttä. Ensimmäinen tehtävä on tehdä jotain omalle työttömyysluvulle. Anemia on hoidettava!

Palaisin taas junaradalle. Tutkisin edelleen keskustan karttaa. Panisin markkinakoneiston liikkeelle. Helsingin keskustassa kävelymatkassa juna-asemalta vanhan asunnon neliöhinta on 5000 euron pinnassa, ehkä paremmallakin puolella. Kouvolassa hinta on toinen, uudessakin kämpässä.  Junamatka Hesasta Kouvolaan on 1½ tuntia. Junia kulkee työaikoihin mukavasti. Vaikka puutarhan tonttijako ei tuottanutkaan meille etätyötä tekeviä pääkaupunkiseutulaisia lukumäärällisesti monia, kannattaa sitä ajatusta kävelymatkaisista asunnoista assan pinnassa kehittää. Kouvolan Portti on menossa, Hankkijan tontti lähtee liikkeelle, toivottavasti. Onko uudet verkot jo heitetty vesille?

Kouvolassa tarvitaan uutta virtaa, rohkeita avauksia ja oman seutukunnan rakkautta. On tärkeää, että elämme ovet auki, mutta on muistettava elää omaa arkea. Tuontionni tai -valo ei kauan tuvassa lämmitä,  eikä valaise. Senhän tuntee jokainen satukirjansa lukenut. Ja tässä kohdassa voi sanoa, että TOSI ON!