Veimme Aliisan kanssa eilen isin ja siskon lentokentälle. Maijastiina-tyttö pääsi isänsä matkaan Pariisiin. Isä oli luvannut jokunen vuosi sitten, että ranskankielenopinnot palkitaan isi-tyttö-matkalla. Nyt on sen aika. Rannalle jääneet - tai tässä tapauksessa kiitotien laidalle unohdetut - nauttivat kesäpäivistä kotikulmilla. 

Kielien opiskeleminen on tärkeää. Huomasin itse uudessa työssäni, että vaikka perustarinat iskenkin luovasti ruotsiksi ja englanniksi, enkä tule myydyksi saksaksikaan ja pientä juomaa ja syötävääkin pystyn ostamaan ranskaksi, kielitaitoni on tällä hetkellä naftaliinissa. Kieli on jäykkä kuin rautakanki ajoittain ja sanasto on kadoksissa. Puhuminen on paljon vaikeampaa kuin kuunteleminen.

Kannustan kotona omia nuoriani opiskelemaan kouluaikoina niin paljon kieliä kuin mahdollista. Itsekin pyrin treenaamaan kielitaitoani. Käytän kesälomasta pari viikkoa opiskeluun. Kunhan "ranskalaisemme" saapuvat, meikäläinen alkaa englannin treenit.