Olin eilen päivällä metsässä sieniä etsimässä. Ensin näytti huonolta. Kanttarellit, suppilovahverot ja torvisienet olivat piilossa. Huh huu, metsä näytti melkoisen tyhjältä. Tyttäreni ja mieheni "haravoivat" kanssani tunnollisesti metsää. Bingo! Kun sienionnemme kääntyi, tulee kalajuttujen vuoro: Kannoimme kaksin käsin venyneet kassinsangat pinkeinä sieniä pois metsästä. Usko tai älä!  Hyvät apajat!

Hirvikärpäsiä oli toki. Kotiin tullessa kävinkin tekemään perunoita ja lihakastiketta, sika-nautajauhelihasta.

Mieheni näki metsässä myös hirven. Juoksimme tytönkin kanssa katsomaan, mutta lähinnä saimme kuvitella jätin. Kotimatkalla eräässä maalaistaajamassa sekarotuinen koira poukkasi pihalta keskelle tietä. Onneksi kuljettaja - mieheni - oli valppaana.

Sieniretkestä jäi hyvä mieli, pari tulevaa kastiketta ja loppu hyvin, kaikki hyvin!