Pasi Lampela on ohjannut ja kirjoittanut Elsa-näyttämölle Helsingin kaupungin teatteriin näytelmän Geneve. Siinä palataan 80-90 -luvulle ylikuumentuneen talousrallin jälkiraiteille. Kenelläkään ei mene näytelmässä ihan hyvin. No, niinhän se näytelmässä pitää ollakin, särmää ja salaisuuksia tarvitaan, jotta tuntuu, näyttää ja näkyy. Se, miten koskettavuus tehdään, on taitoa ja osaamista. Sitä Geneve tarjoaa niin ohjauksesta lähtien näyttelijäsuorituksiin asti. Nautin myös paljon vaatteista. Puvustaja oli pannut parastaan.

Niin, ehdin tällä viikolla yhtenä iltana teatteriin. Onneksi Geneve alkaa vasta 19.30.

***********

Iltapäivälehdet ovat kirjoittaneet pari päivää Väinö Linnan teoksen uudesta versiosta, joka on menossa uutena Kansallisteatterissa. Kristian Smeds nostaa omaa ohjaajaprofiiliaan tuomalla lavalle paljon suomalaisia merkittäviä tekijöitä, kuten tasavallan presidentin ja lapsuuteni nukkumatin telkkarista. Itse en ole esitystä nähnyt, enkä ole ihan varma, haluanko nähdäkään. Tosin kuulin, että eduskunta menee sitä katsomaan.

****************

Mediasta olen ymmärtänyt, että arvoisa puhemies saa tuta myös tuossa Kansallisteatterin esityksessä. Minä puolestani kävin torstaina Töölön kirkkoherran kanssa puhemiehen luona pienen juhlahetken merkeissä.

Eduskunnassa toimii monia harraste- ja toimintakerhoja. Itse olen satavuotta vanhan raamatturyhmän puheenjohtaja. Töölön kirkkoherra luovutti tämän satavuotisjuhlan kunniaksi ryhmällemme raamatun. Sen vastaanotti eduskunnan puolesta puhemies.

Pakko myöntää, että tilanne oli jännittävä.