Kun tulin viime keväänä valituksi eduskuntaan, monen lähipiirin tutun huoli oli, etten vain muutu siellä. On itselle todella kiinnostavaa seurata omaa reilu nelikymppistä ajattelu- ja toimintatapaa. Onko se muuttunut ja mihin se on muuttunut ja onko kaikki entisellään?

Selkeästi tunnistan, että olen oppinut tuolla Arkadianmäen korkeakoulussa päätöksenteosta paljon. Sellaiset asiat, jotka ennen tuntuivat  t o d e l l a  vaikeilta, eivät nyt enää ole niin mutkikkaita. Silti on omat erityiset haaseet, joihin törmään aina uudelleen ja joita on vaikea oppia ja ymmärtää.

Olin eilen tapaamassa seutukuntamme eläkeväkeä, eri järjestöjä ja yksittäisiä kansalaisia Kouvolan kaupungintalolla järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Keskustelu oli monipuolinen ja kiinnostava. Paikalla oli reilut 80 ihmistä, ainakin narikassa oli takkeja siinä määrin, kertoivat narikan "pojat".

Asia, jonka kanssa en ole vielä ihan "sinut", on se, miten ajoittain eri kohtaamisissa tuodaan esille: "Te päättäjät olette ..." Jos päättäjät olisivat kaikki samoja, samanlaisia tai aina huonoja tai hyviä, miksi sitten päättäjiä vaalein vaihdetaan ja halutaan muutosta.  Olen itse toiminut kahdeksan kuukautta eduskunnassa. Se on minulle tarkoittanut jo monia kokemuksia, valtiopäivätoimia ja puheita, silti katson olevani vielä oppimassa, kuten yleensäkin elämässä. Joka päivä jotain uutta.

Uusi päivä on uusi mahdollisuus, päättäjällekin!