Havahduin todellisuuteen, kun tyttäreni käänsi aamuohjelmakanavaksi kakkosen. Sieltä tulee Tonttu Toljanteri. Sehän todella tarkoittaa sitä, että joulukuu on käsillä. Joulu on tulossa. Tänään saa avata kalenterin ensimmäisen luukun.
Joulunodotusta on välillä vaikea todella huomata, sillä sille sokaistuu. Elokuussa kun koulureppumainokset on ehtinyt viedä paperinkeräykseen, alkaa postipoika pakata postilaatikkoa erilaisilla jouluajanmainoksilla. Kun itse olisi vielä ihan valmis harmaan syksyn sävyttömään viettoon, kunnon marraksen masennuskaamokseen, liike-elämä sokaisee kaikissa kaupunkikeskustoissa vilkkuvilla ja kirkuvilla valoilla. Ettei jo PetteriPunakuonotkin soi kauppojen taustanauhoissa. On siinä sitten vaikea synkistellä ja koota harmaata karmaa, jotta voisi nauttia sydäntalven suuresta juhlasta ja valojen, kynttilöiden ja syntymäjuhlaviestin, riemusta.
Antakaa aikaa sille, mikä kulloinkin on tärkeää, pliis!
Mutta ei, markkinavoimat tekee joulusta juhannukseen omaa rataansa, kiireen kilpajuoksua. Siinä sitä sitten yksityinen ihminen ei voi kun ihmitellä, miten pitäisi olla joka kohdassa oikeaa ostovoimaa ja joulumieltä tai bikinikuntoa. Onhan nimittäin niin, että hetimiten joulun jälkeen alkaa naistenlehdet ja tv-ohjelmat keventää ja kerätä mahamakkaroita kesän bikinivaihetta varten ihan uuteen uskoon.
No, minä taidan tehdä Holkerit ja mennä nyt juomaan aamukahvit. Kiireettömästi, aloittaen pikku hiljaa joulunodotuksen, nauttien jännityksestä, omasta ja perheen toisten jäsenten.
Hyvää adventin aikaa!
