Uuden edessä. Ulkoministeri on maassa vaihtumassa. Kiinnostavaa uutistulvaa.
Eilen sain starttirahakysymykseeni vastauksen. Se tuli ministeri Pekkarisen allekirjoittamana, mutta koko viestin päällä oli kuitenkin työministeri Tarja Cronbergin kortti. Mielenkiintoinen yhteisesiintyminen ja vastaus viikon viiveellä.
Kysymykseni ja vastaus:
Starttirahan tarkoituksena on edistää yrittäjyyttä ja työllistymistä. Starttirahan tarkoitus on turvata yrittäjän toimeentulo sinä aikana, kun yritystoimintaa käynnistetään ja toiminta vakiintuu. Starttirahan myöntämisen edellytyksenä on mm. se, ettei yritystoimintaa ole aloitettu ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty. Maa- ja metsätalouden veroilmoitusta tekevien osalta starttirahan saaminen on kuitenkin osoittautunut hankalaksi.
Maatalouden harjoittajan tulos otetaan verotuksessa huomioon jaettavana yritystulona. Tästä yritystulosta tehdään vuosittain veroilmoitus. Maa- ja metsätilallisista useimmilla on Y-tunnus, vaikka heidän toimintansa ei ole mitenkään yritysmäistä. Y-tunnuksen omistaminen ei yksin ole este starttirahan saamiselle, mutta jos Y-tunnuksen omistajalla on esimerkiksi maatila, jota ei itse kannattaisi viljellä, estää se starttirahan saamisen. Toinen este starttirahan saamiselle voi muodostua esimerkiksi maa- ja metsätilallisten hyvin pienestä yritystoiminnasta, jolla ei voi elää mutta jota on jouduttu harjoittamaan esimerkiksi työttömyyden ohella. Tällaisten tekijöiden vuoksi maa- ja metsätalouden harjoittajien on huomattavasti vaikeampaa aloittaa yritystoimintaa kuin muiden.
Starttirahan myöntämisperusteita ja yritystoiminnan määrittelemistä on syytä täsmentää siten, että starttirahan voivat saada myös ne maa- ja metsätilalliset, joilla on ollut hyvin pienimuotoista yritystoimintaa aiemmin ja jotka nyt harkitsevat yrittäjiksi ryhtymistä esimerkiksi työttömyyden takia. Muutos parantaisi todennäköisesi myös työllisyysastetta, joka on starttirahan ensisijaisena tarkoituksena.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo taata maa- ja metsätalouden harjoittajille nykyistä oikeudenmukaisemman kohtelun yrityksen perustamisen ja starttirahan saannin suhteen,
mitä hallitus aikoo tehdä, että maa- ja metsätalouden veroilmoituksen tehneiden oikeus starttirahaan voi parantua ja
miten hallitus aikoo parantaa maa- ja metsätilallisten mahdollisuuksia yrityksen perustamiseen ja starttirahan saantiin?
Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2008
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin/kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 122/2008 vp:
Miten hallitus aikoo taata maa- ja metsätalouden harjoittajille nykyistä oikeudenmukaisemman kohtelun yrityksen perustamisen ja starttirahan saannin suhteen,
mitä hallitus aikoo tehdä, että maa- ja metsätalouden veroilmoituksen tehneiden oikeus starttirahaan voi parantua ja
miten hallitus aikoo parantaa maa- ja metsätilallisten mahdollisuuksia yrityksen perustamiseen ja starttirahan saantiin?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, jota voidaan myöntää työllisyysmäärärahoista työllistämistukena yrittäjäksi ryhtyvälle. Starttirahalla turvataan yrittäjän toimeentulo sinä aikana, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Starttirahaa koskevat säännökset ovat julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa ja myöntämisen edellytykset julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa.
Em. asetuksen mukaan starttirahan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla arvioidaan olevan yrittäjäkokemuksen tai -koulutuksen lisäksi muutoin riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan yritystoiminnan laatu ja vaativuus huomioon ottaen.
Lisäksi edellytetään, että aloitettavaksi aiotulla yrityksellä on edellytyksiä kannattavaan toimintaan, ettei yritystoiminta käynnistyisi ilman hakijalle myönnettävää tukea, ja ettei myönnettävä tuki vääristä samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien välistä kilpailua. Lisäksi edellytyksenä on, että starttirahalla aloitettavaa yritystoimintaa ei ole aloitettu ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty.
Starttirahan myöntämiselle ei ole perusteita tilanteessa, jossa yrittäjäksi ryhtyvän toimentulo on muutoin turvattu. Starttirahaa ei voida myöntää, jos starttirahan hakija saa samalta ajalta esimerkiksi palkkaa tai korvausta tekemästään yritystoimintaan liittymättömästä työstä. Starttirahan myöntämisestä päättää työvoimatoimisto, eikä kenelläkään ole subjektiivista oikeutta starttirahaan. Työvoimatoimisto ottaa harkinnassaan huomioon muun muassa voimassa olevat säännökset ja ohjeet sekä starttirahaa hakevan toimeentulon tarpeen.
Starttirahapäätöstä tehdessään työvoimatoimisto selvittää yritystoiminnan alkamisen aina tapauskohtaisesti. Starttirahalla aloitettavan yritystoiminnan tulee olla starttirahan saajalle uutta yritystoimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriö antaa TE-keskuksille ja työvoimatoimistoille vuosittain ohjeet säännösten soveltamisesta.
Vuonna 2007 annetun työministeriön ohjeen mukaan arvioitaessa yritystoiminnan aloittamista voidaan käyttää apuna työttömyysturvalain ja työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksiä. Em. lain (1290/2002) mukaan yritystoiminta voidaan katsoa aloitetuksi aikaisintaan varsinaisen tuotannollisen tai taloudellisen toiminnan aloittamisesta, ellei erityisestä syystä muuta johdu.
Jos yritystoiminnan valmisteluun liittyy poikkeuksellisen työllistäviä työvaiheita, toiminta on asetuksen (1351/2002) mukaan katsottava aloitetuksi jo ennen varsinaisen tuotannollisen toiminnan alkamista. Yritystoiminta, josta on tehtävä kaupparekisteri-ilmoitus, on katsottava aloitetuksi viimeistään sinä päivänä, jona tuosta ilmoituksesta on tehty merkintä kaupparekisteriin, jollei yrittäjä muuta näytä.
Yrittäjä voi näyttää yritystoiminnan alkaneen myöhemmin esimerkiksi esittämällä selvityksen siitä, että yritys on merkitty arvonlisäverovelvollisten ja ennakkoperintärekisteriin vasta kaupparekisteriin merkitsemisen jälkeen tai verotustiedot siitä, ettei yrityksellä ole ollut toimintaa.
Jos starttirahaa hakeva henkilö on tehnyt yhtiön tai toiminimen rekisteröinnin lisäksi ainoastaan vähäisiä yritystoiminnan valmisteluun liittyviä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi toimitilojen hankinta tai yritystukien hakeminen, yritystoiminnan katsotaan alkavan vasta varsinaisen taloudellisen tai tuotannollisen toiminnan käynnistyessä.
Jos yritystoiminnan valmisteluun on liittynyt poikkeuksellisen työllistäviä työvaiheita kuten esimerkiksi laajoja markkinaselvityksiä tai toimitilojen rakennus- ja muutostöitä, yritystoiminnan voidaan katsoa alkaneen jo ennen varsinaisen tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan käynnistymistä.
Se, että starttirahan hakijalla on esimerkiksi y-tunnus, ei sinällään johda kielteiseen starttirahapäätökseen. Tällöin työvoimatoimisto tarkastelee em. tekijöiden perusteella starttirahapäätöstä tehdessään, onko yritystoiminta aloitettu. Jos yritystoimintaa ei ole aloitettu, voidaan starttiraha myöntää, jos starttirahan myöntämisen edellytykset täyttyvät.
Starttirahaa ei voida myöntää jo aloitettuun yritystoimintaan. Sillä ei ole merkitystä, minkä laajuisesti yritystoimintaa harjoitetaan. Starttirahaa ei voida myöntää tilanteessa, jossa sivutoimisena yrittäjänä toiminut laajentaa toimintaa kokopäivätoimiseksi yritystoiminnaksi. Sen sijaan jos sivutoimista yritystoimintaa harjoittava aloittaa yritystoiminnan uudelle toimialalle, starttiraha voidaan myöntää tapauskohtaisen harkinnan perusteella.
Yhtenä starttirahan myöntämisedellytyksenä on, että aloitettavaksi aiotulla yrityksellä on edellytyksiä kannattavaan yritystoimintaan. Työvoimatoimisto voi arvioida kannattavan yritystoiminnan ja muita starttirahan myöntämisen edellytyksiä asiantuntijapalveluin asiantuntijalausunnon avulla. Asiantuntijapalvelut voidaan hankkia joko ostopalveluna tai viranomaisyhteistyönä.
Säädöksissä ja ministeriön ohjeessa ei ole rajoitettu starttirahan myöntämistä minkään toimialan osalta. Starttirahaa voidaan siis myöntää esimerkiksi maa- ja metsätalouden toimialalle, jos starttirahan myöntämisedellytykset täyttyvät.
Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus on parantanut starttirahajärjestelmän toimivuutta pidentämällä starttirahajakson enimmäiskeston 18 kuukauteen, aiemmasta 10 kuukaudesta sekä vakinaistamalla ns. starttirahakokeilun vuoden 2008 alusta alkaen. Uudistuksen myötä starttirahaa voidaan myöntää työttömien työnhakijoiden lisäksi muun muassa palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaisiksi yrittäjäksi ryhtyville.
Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2008
