Keskiviikko jo puoli päivässä...

Mutta minulla on tänään vielä aamutunnelma päällä. Aamuni alkoi ankeasti, kaadoin tuoremehua lasiin ja lasin yli. No, siitähän tulee pahalle päälle.  ARG!!!! Onneksi elämä on muutakin kuin tuoremehua. Se on vaatteita väärässä kodissa, tai likaisena. Se on kenkä rikki. Se on, se on. Minun murheeni on tänään silti pieniä. Missä mittakaavassa tahansa, minun murheeni ovat niitä Saharan hiekkaan kadonneita...

En yleensä ole mikään Ruotsin ihailija. En myöskään vihailija. Olen vaan hyvin Suomi-keskeinen. Nyt kuitenkin muistuu mieleeni sellainen juttu, Ruotsinmaan mittakaavasta. Ruotsissa nimittäin ministeriltä oli jäänyt tv-lupa maksamatta. Hän erosi. Mittakaava, mittakaava.

Miten käy Suomessa. Tosin ei ole puhe tv-luvissa, vaan vaalirahoituksesta edelleen. Kansalaiset katsovat (kuten minäkin, keltanokka) sivusta, miten vaalirahasoppa kiehuu. Koskahan se kiehuu yli?

Mittakaavaa jos ajatellaan, on kai juissimehulasi melkoisen piripintaan, Suomessakin.

* * *  *

Tänään käydään yliopistovälikysymyskeskustelua. Olen mukana salissa keskustelemassa koulutuksen tulevaisuudesta iltapäivällä. Yle on mukavasti mukana myös, lähettää ohjelmaa suorana koteihin.