Tänä aamuna voisi myös innostua vaikkapa taiteesta.

Olen seurannut mielenkiinnolla niinikään Hesarissa käytyä keskustelua taiteen väkisinpolitisoitumisesta. Onhan kuvataiteilija Krohn kokenut ( HS 13.6.), että hänen teoksensa on liitetty keskustalaiseen aatteeseen ja sen eteenpäin vientiin täysin keskustalaisittain, yllättäin ja pyytämättä. 

"Vaikka nimeni on liitetty keskustan vaalirahoitukseen, en tue puolueen edesottamuksia pienimmälläkään tavalla", toteaa Krohn.  Hän jatkaa: "Monet taiteilijat ovat joutuneet osallistumaan vaalirahoitukseen liittyvän taidemyynnin yhteydessä sellaisten ehdokkaiden välilliseen tukemiseen, joiden äänestäminen ei tulisi kysymykseenkään. "

Tänä aamuna keskustelu Hesarissa jatkuu, kun kansanedustaja Salovaara, jonka vaalirahoituksen yhteydessä Krohnin nimi oli noussut julkisuuteen, vastaa taiteilija Krohnille.

"Taiteilija Krohn on antanut teoksensa julkiseen myyntiin galleriaan, enkä näe millä tavalla ja miksi niiden ostamista voitaisiin rajoittaa. Ostin taiteilija Krohnin teoksia, koska pidän niistä ja halusin antaa minua tukeville yrityksille ja muille tahoille näköiseni muiston tuesta. Olen pahoillani, ettei mieleeni tullut soittaa taiteilijalle ja kysyä häneltä saanko ostaa näitä arvostamiani teoksia" , herkistyy edustaja Salovaara pohtimaan.

Jään taiteilija Krohnin tavoin pohtimaan, mikä on taiteilijan asema tässä taidekaupassa, jota vaalirahoitusten yhteydessä on käyty. Onhan suhde taiteeseen vähän sellainen henkilökohtainen asia. Kuten Krohn kirjoittaa:

"Nimemme voidaan yhdistää politiikkaan, jota saatamme suoranaisesti vastustaa. Politiikka ja uskonto ovat asioita, jotka liikkuvat hyvin henkilökohtaisella alueella. Olisi varmasti korrektia kysyä taiteilijoilta, haluavatko he luovuttaa töitään poliittisiin tarkoituksiin. "

Tänään voisi myös pohtia yhteisvalinnan onnistumista tämän vuoden keväällä.

Se on aihe, josta tein yhdestä näkökulmasta kirjallisen kysymyksen yhteisvalinnan ollessa vireellä. Jälkipyykki on osoittanut, ettei kysymyksenikään huoli ollut ihan turha. Tosin "likapyykkiä" seuraavaan yhteisvalintaan on hiukka enemmänkin, ei pelkästään alaikäisten nuorten huoltajien tiedonsaannin osalta.