Kooste viikonvaihteen vilinästä

Tämä viikonvaihde on ollut täynnä aktiivista tekemistä. Jo perjantai oli erilainen. Olin Kouvolan jäähallissa Itäisen Suomen sotiemme veteraanien kirkkojuhlassa. Mukanani oli tällä kertaa avec-Aliisa, tyttäreni. Halusin hänen näkevän, miten aktiivista väkeä ovat sotiemme veteraanit, vaikka kaikille heille ei enää liikkuminen tai jaksaminen ole ihan itsestään selvää. Tilaisuus oli koskettava.

Sunnuntaina olimme mieheni kanssa rovastikunnallisen kehitysvammaisten rippileirin konfirmaatiossa. Poikamme oli leirillä isosena,  ja vaikka hän kuumeisesti opettelee ajamaan autoa nyt, tarvitsee hän vielä kuljetusapua. Tilaisuus oli kauniissa  Voikkaan kirkossa.

Sunnuntaina illalla piipahdimme koko kotona oleva perhe vielä yhdellä riparilla: Tyttäremme on vielä pari päivää leirillä, ja vierailuilta oli eilen.

Siis varsinainen "ripariviikonloppu". Toki joka välissä on tullut painettua sitä laulun pitkää päivää, ja tehtyä vähän kotihommia, onhan edessä työviikko Helsingissä, ja rippijuhlat ensi viikonlopulla. Viime yönä ihan viimeiseksi kastelin kukkia pitkin pihaa ja kellahdin nukkumaan.  Ukkonen aloitti tuutulaulun juuri ennen kuin ehdin nukahtaa.

Ihanaa, kasvimaammekin kastui.