Parina viime päivänä on tullut harpottua metsissä. Jokamiehen oikeudet tarjoavat meille ei-metsänomistajillekin mahdollisuuden kokea metsän hiljaisuutta, ihanuutta ja rauhaa. Ainakin aamulla herätessä sitä huomaa, että metsän rentouttava vaikutus on syvä, niin hyvin on tullut nukuttua metsäpäivien jälkeen.

Metsänomistajia innostettiin metsänmyyntiin verovähennyksin. Hätäinen vähennysinto paljastui pikku hiljaa mitä ilmeisemmin myös huteraksi. Verovähennysmalli kun on sellainen kirves-poikki-pinoon-malli, jossa sekä myyntitulot että vähennyskelpoiset  hoito- ja työkustannukset pääsivät tai joutuivat saman vähennysterän alle.  Juuri nyt siis seurataan sitä, onko hallituksen vähennyslupaus susi jo syntyessään.

Harppoessani harrastin keräilyä. Ei paras sienikerta, mutta vähän talvenvaralle ja yhden kerran jo nautittiin ihanaa kanttarellikastiketta.

Metsästä on moneksi!